maanantai 20. toukokuuta 2013

Janitsaarien padat ja Mikko Luukon opetusnäyte

Alkukesän intensiivinen vihreys on parhaimmillaan ja pihassani kukkivat tulppaanit.
Ne palauttivat mieleeni väistämättä takaisin Istanbuliin, onhan tulppaani turkkilaisten eräänlainen kansalliskukka ja valtavat tulppaani-istutukset koristivat kaupunkia juuri vierailuni aikana.
Kävellessäni egyptiläisen eli maustebasaarin takaisilla kujilla, joissa erilaista ei turisteille tarkoitettua tavaraa myydään aina yksi kadullinen kerrallaan, elin taas historian eri kerrostumissa.
Minua kiehtoo esimerkiksi tällaiset valtavat keittokattilat, joissa voisi tehdä mega-annoksia vaikkapa linssikeittoa. Nämä näyttäisivät olevan teräksestä valmistettuja, ennen niitä taottiin etenkin pronssista ja myöhemmin niiden sisustat tinattiin, jotta pinta kestäisi paremmin ruoanlaittoa.
Antiikkisia pronssiastioita on säilynyt verrattain vähän -- metallit olivat kallisarvoisia ja etenkin pronssiesineitä sulatettiin yhä uudelleen ja uudelleen. Fryygian pääkaupungista Gordionista on kuitenkin kaivettu esiin mahtava tumulushauta, johon haudatun henkilön arvellaan olevan joko tarunhohtoinen fryygialaiskuningas Midas tai hänen isänsä Gordios. Sinne oli asetettu suuri määrä pronssiastioita kuninkaan seuraksi hänen tuonpuoleisia pitojaan varten.
Pronssi"kattila", suuaukon ympärysmitta 78,2cm.  Gordion, Tumulus MM, n. 730 eaa.
Ankara, Anatolialaisten sivilisaatioiden museo Inv. 18516.
Kuvalähde: A. Toker, Museum of Anatolian Civilisations, Metal Vessels (1992) Nr. 134.
Tätä astiaa ei todennäköisesti ole kuitenkaan käytetty linssisopan keittoon vaan ennemminkin se oli viinin ja veden sekoitusastia jota käytettiin juhlavissa symposiumeissa. Kiehtovaa on se, että samannäköisiä sekoitusastioita esiintyy myös uusassyrialaisissa reliefeissä ja eunukit ammentavat niistä juomaa leijonapäisillä situla-"ämpäreillä", joita niinikään laitettiin fryygialaiskuninkaan mukaan hänen hautaansa.
Sargon IIn seinäreliefi Khorsabadista, n. 710 eaa. Alkuperäinen reliefi ei ole säilynyt vaan upposi Tigris-virtaan kuljetuksen aikana. Kuvalähde: E. Botta, Monument de Ninive (1849) pl. 76.

Gordion MM, Ankara, Anatolian Sivilisaatioiden Museo, Inv. 18505.
Kuvalähde: . Toker, Museum of Anatolian Civilisations, Metal Vessels (1992) Nr. 122

Eunukeista aasinsilta ottomaaniaikaan ja Yashimiin, Jason Goodwinin luomaan mainioon etsivä-eunukkiin, joka ratkaisee murhia 1800-luvun Konstantinopolissa. Olen lukenut Goodwinin Yashim-dekkareista englanniksi kaksi, An Evil Eye (2011) ja The Janissary Tree (2006, myös ystäväni Pekka Tuomiston erinomaisena suomennoksena Janitsaaripuu). Janitsaaripuussa Yashim ratkaisee janitsaarien murhia -- ensimmäinen kuollut sotilas löytyy jättimäisestä soppakattilasta ja Yashim yrittää päästä perille siitä kenen sopankeittäjän kiltaan kuuluvan ammattimiehen työväline puuttuu... Ruoka, kuten sisälmyskeitto, on dekkarissa olennaisessa osassa ja Goodwinin kirjoja lukiessa tulee aina nälkä...
Janitsaarien keittopadat esiintyvät myös muilla kirjailijoilla, esimerkiksi Mika Waltarilla, joka mielisairaalassa uneksii: Istuin seraljin muurilla ajatellen kiihkeästi janitsaarien pihan ikivanhaa plataania, jonka rungossa näkyivät keittopatojen alla loimunneiden liekkien nokiset jäljet ja jonka paksuista oksista joskus olivat riippuneet hirtettyjen visiirien ruumiit janitsaarien viskattua patansa nurin ja rummurraessa puuhauhoillaan kapinaa niiden kylkiin (Lähdin Istanbuliin (1948) s. 183).
Uusassyrialaisista puolestaan aasinsilta tämänpäiväiseen dosentuurin opetusnäytteeseen, jonka piti Helsingin yliopistolla Mikko Luukko aiheesta Assyrian imperiumi (valtio)sopimusten valossa.
Mikon opetus oli selkeä ja huolellisesti valmisteltu. Jos jotain jäi uupumaan niin yritys kysymysten kautta päästä kuulijoiden kanssa vuorovaikutukseen ja tuoda muinaisten sopimusten aidosti mielenkiintoiset piirteet enemmän esille. Mutta kyllä näillä taidoilla pitäisi dosentuuri irrota, onnea Mikko!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti